YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi tällä viikolla yhteistyössä WHO:n kanssa ensimmäisen maailmanlaajuisen raporttinsa solupohjaisten tuotteiden elintarviketurvallisuudesta.
Raportin tavoitteena on tarjota vankka tieteellinen perusta sääntelykehysten ja tehokkaiden järjestelmien luomisen aloittamiselle vaihtoehtoisten proteiinien turvallisuuden varmistamiseksi.
FAO:n elintarvikejärjestelmien ja elintarviketurvallisuusosaston johtaja Corinna Hawkes sanoi: ”FAO tukee yhdessä WHO:n kanssa jäseniään tarjoamalla tieteellistä neuvontaa, josta voi olla hyötyä elintarviketurvallisuudesta vastaaville viranomaisille erilaisten elintarviketurvallisuuskysymysten hallinnan perustana.”
FAO totesi lausunnossaan: ”Solupohjaiset elintarvikkeet eivät ole tulevaisuuden elintarvikkeita. Yli 100 yritystä/startup-yritystä kehittää jo solupohjaisia elintarvikkeita, jotka ovat valmiita kaupallistamiseen ja odottavat hyväksyntää.”
Raportissa todetaan, että nämä vauhdittavat ruokajärjestelmien innovaatiot ovat vastaus "valtaviin ruokahaasteisiin", jotka liittyvät maailman väkiluvun saavuttamiseen 9,8 miljardiin vuonna 2050.
Koska jotkin solupohjaiset elintarvikkeet ovat jo eri kehitysvaiheissa, raportissa todetaan, että on "ratkaisevan tärkeää arvioida objektiivisesti niiden mahdolliset hyödyt sekä niihin liittyvät riskit – mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatuongelmat".
Raportti, jonka otsikko on Solupohjaisten elintarvikkeiden elintarviketurvallisuusnäkökohdat, sisältää kirjallisuussynteesin asiaankuuluvista terminologiakysymyksistä, solupohjaisten elintarvikkeiden tuotantoprosessien periaatteista, sääntelykehysten globaalista maisemasta sekä tapaustutkimuksia Israelista, Qatarista ja Singaporesta "tuodakseen esiin maiden solupohjaisten elintarvikkeiden sääntelykehysten erilaisia laajuusalueita, rakenteita ja konteksteja".
Julkaisu sisältää tulokset FAO:n johtamasta asiantuntijakonsultaatiosta, joka pidettiin Singaporessa viime vuoden marraskuussa. Konsultaatiossa tehtiin kattava elintarviketurvallisuusvaarojen tunnistaminen – vaarojen tunnistaminen oli virallisen riskinarviointiprosessin ensimmäinen vaihe.
Vaarojen tunnistaminen kattoi solupohjaisen elintarviketuotantoprosessin neljä vaihetta: solujen hankinnan, solujen kasvun ja tuotannon, solujen keräämisen sekä elintarvikkeiden jalostuksen. Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka monet vaarat ovat jo hyvin tiedossa ja esiintyvät yhtä lailla perinteisesti tuotetussa elintarvikkeessa, painopiste voi olla tarpeen asettaa tiettyihin materiaaleihin, tuotantopanoksiin, ainesosiin – mukaan lukien mahdolliset allergeenit – ja laitteisiin, jotka ovat ominaisia enemmän solupohjaiselle elintarviketuotannolle.
Vaikka FAO viittaa ”solupohjaisiin elintarvikkeisiin”, raportissa myönnetään, että myös ”viljelty” ja ”viljelty” ovat yleisesti käytettyjä termejä alalla. FAO kehottaa kansallisia sääntelyelimiä ottamaan käyttöön selkeän ja johdonmukaisen kielen väärinkäsitysten välttämiseksi, mikä on ratkaisevan tärkeää merkinnöissä.
Raportissa ehdotetaan, että solupohjaisten elintarvikkeiden elintarviketurvallisuuden arvioinnissa soveltuu tapauskohtainen lähestymistapa, sillä vaikka tuotantoprosessista voidaan tehdä yleistyksiä, jokaisessa tuotteessa voidaan käyttää erilaisia solulähteitä, telineitä tai mikrokantajia, viljelyalustojen koostumuksia, viljelyolosuhteita ja reaktorirakenteita.
Siinä todetaan myös, että useimmissa maissa solupohjaisia elintarvikkeita voidaan arvioida olemassa olevien uuselintarvikekehysten puitteissa, ja esimerkkeinä mainitaan Singaporen muutokset uuselintarvikeasetuksiin, jotka koskevat solupohjaisten elintarvikkeiden sisällyttämistä niihin, sekä Yhdysvaltojen virallinen sopimus karjan ja siipikarjan viljellyistä soluista valmistettujen elintarvikkeiden merkintöjä ja turvallisuusvaatimuksia. Siinä lisätään, että Yhdysvaltain maatalousministeriö (USDA) on ilmoittanut aikomuksestaan laatia määräyksiä eläinsoluista peräisin olevien liha- ja siipikarjatuotteiden merkinnöistä.
FAO:n mukaan ”solupohjaisten elintarvikkeiden elintarviketurvallisuusnäkökohdista on tällä hetkellä saatavilla rajallisesti tietoa ja dataa, joka tukisi sääntelyviranomaisia tietoon perustuvien päätösten tekemisessä”.
Raportissa todetaan, että tiedon tuottaminen ja jakaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin luomiseksi, jotta kaikki sidosryhmät voivat osallistua myönteisesti. Siinä todetaan myös, että kansainväliset yhteistyötoimet hyödyttäisivät eri elintarviketurvallisuusviranomaisia, erityisesti matalan ja keskitulotason maissa, näyttöön perustuvan lähestymistavan käyttämisessä tarvittavien sääntelytoimien valmistelussa.
Se päättää toteamalla, että elintarviketurvallisuuden lisäksi muut aihealueet, kuten terminologia, sääntelykehykset, ravitsemusnäkökohdat, kuluttajien käsitykset ja hyväksyntä (mukaan lukien maku ja kohtuuhintaisuus), ovat aivan yhtä tärkeitä ja mahdollisesti jopa tärkeämpiä tämän teknologian markkinoille tuomisen kannalta.
FAO julkaisi Singaporessa viime vuonna 1.–4. marraskuuta pidettyä asiantuntijakonsultaatiota varten avoimen maailmanlaajuisen asiantuntijahaun 1. huhtikuuta – 15. kesäkuuta 2022 väliseksi ajaksi muodostaakseen asiantuntijaryhmän, jolla on monialaista asiantuntemusta ja kokemusta.
Yhteensä 138 asiantuntijaa haki, ja riippumaton valintapaneeli tarkisti ja asetti hakemukset paremmuusjärjestykseen ennalta asetettujen kriteerien perusteella. 33 hakijaa päätyi jatkoon. Heistä 26 täytti ja allekirjoitti salassapitositoumuksen ja intressiristiriitojen ilmoituksen. Kaikkien ilmoitettujen intressien arvioinnin jälkeen ehdokkaat, joilla ei havaittuja eturistiriitoja, listattiin asiantuntijoiksi, kun taas ehdokkaat, joilla oli asiaankuuluva tausta asiassa ja joita voitaisiin pitää mahdollisena eturistiriitana, listattiin resursseiksi.
Teknisen paneelin asiantuntijat ovat:
Anil Kumar Anal, professori, Asian Institute of Technology, Thaimaa
William Chen, professori ja elintarviketieteen ja -teknologian johtaja, Nanyangin teknillinen yliopisto, Singapore (varapuheenjohtaja)
Deepak Choudhury, biovalmistusteknologian vanhempi tutkija, Bioprocessing Technology Institute, Agency for Science, Technology and Research, Singapore
lSghaier Chriki, apulaisprofessori, Institut Supérieur de l'Agriculture Rhône-Alpes, tutkija, National Research Institute for Agriculture, Food and Environment, Ranska (työryhmän varapuheenjohtaja)
lMarie-Pierre Ellies-Oury, apulaisprofessori, Institut National de la Recherche Agronomique et de L'Environnement ja Bordeaux Sciences Agro, Ranska
lJeremiah Fasano, vanhempi poliittinen neuvonantaja, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA), Yhdysvallat (puheenjohtaja)
Mukunda Goswami, Intian maataloustutkimusneuvoston johtava tutkija, Intia
William Hallman, professori ja johtaja, Rutgersin yliopisto, Yhdysvallat
Geoffrey Muriira Karau, laadunvarmistus- ja tarkastusjohtaja, Kenian standardivirasto
lMartín Alfredo Lema, biotekniikka, National University of Quilmes, Argentiina (varapuheenjohtaja)
lReza Ovissipour, apulaisprofessori, Virginian polytekninen instituutti ja osavaltionyliopisto, Yhdysvallat
Christopher Simuntala, vanhempi bioturvallisuusvastaava, Sambia, kansallinen bioturvallisuusviranomainen
lYongning Wu, johtava tutkija, Kiinan kansallinen elintarviketurvallisuusriskien arviointikeskus
Julkaisun aika: 04.12.2024